Yle Sápmi beaiváda dán artihkkalii ođđasamos dieđuid koronavirusa dagahan dilis eandalit davvin.
Virtual Runners -organisaatio aikoo järjestää virtuaalisen Sámi Finland Run -maratonitapahtuman toukokuun lopussa.
Viehkandáhpáhusa lágideaddji Virtual Runners -organisašuvnnas muitalit, ahte leat čuvvon kritihka maid leat ožžon sosiála media bokte ja šállošit, ahte ášši lea boktán ságastallama.
Sisáššiidministtar Maria Ohisalos ii leat addit dárkilis beaivemeari dasa, goas Suomas beassá fas Norgii.
Njuorggánlaččat leat šaddan dego máhccat áiggis maŋosguvlui ja guoddit čázi sisa spánnjaiguin.
Muitalusaid čohkkeba Reetta Tornensis ja Minna Näkkäläjärvi dán vahkkoloahpa áigge.
Guovdageaidnulaš Johan Ailo Kalstad (42) lea válljejuvvon NRK Sámi ođđa direktevran ja son lea mielde maid NRK bajimus jođiheaddjijoavkkus.
Aanaar kuávlu päikkinoomâi eromâšvuotâ lii tot, et anarâšah láá jieijah jurgâlâm noomâid sämikielâst suomâkielân.
Vel ii leat diehtu joatkašuvvágo Duodjebusse-fidnu miessemánu maŋŋel.
Ovddit háve girjebusse lea galledan Suoma bealde ođđajagimánus koronaráddjehusaid geažil. Máŋgasat leat vuordán beassat fas girjebussii.
Lihkohisvuohta dáhpáhuvai maŋŋebárgga Anára Kuávžurjävris.
Onnettomuus tapahtui tiistaina alkuillasta Iso Taimenjärvellä.
Oahpahus- ja kulturministeriija bargojoavku oaivvilda, ahte sámegielaid ja sámegielat oahpahusa ovddideapmi nana vuođu ala olles riikkas gáibida gáiddusoktavuođaid ja rievdadusaid earret eará ruhtadeapmái.
Kiireellisimpänä pidetään koltansaamen opetuksen kehittämistä, koska se on saamen kielistä uhanalaisin.
Prošeavtta dárkkuhussan lea čielggadit dárbbu máksit buhtadusaid mearragoaskimiid dagahan vahágiin.
Saamelaisorganisaatioissa tunnustetaan tarve suojella lohta, mutta sitä ei toivota tehtävän saamelaisten oikeuksien kustannuksella.
Lomailijoiden suuresta määrästä huolimatta Lapin sairaanhoitopiirin alueella ei syntynyt joukkoaltistumisia eikä jatkotartuntoja.
Ohcejoga gielda lea ožžon Lappi EBI-guovddážis doarjaga prošektii, man ulbmilin lea vuođđudit guovddáža, gosa leat čohkkejuvvon sámegiela dulkon- ja jorgalanbálvalusat.
Mihtidemiin viessogálvvuin ja láhttemateriálain leat gávnnahan ávdnasiid, mat dagahit dearvvašvuođaváttuid.
Go ráját leat gitta, eai olbmot leat beassan rájá rastá gávppašit duodjeávdnasiid. Neahttagávpi leamašan okta čoavddus dasa.
Tartunnat löytyivät Sodankylästä ja Kittilästä.
Suoma ja Norgga Sámedikkit oaivvildit, ahte dat eai leat beassan váikkuhit bivdogielddusevttohussii.
Utsjoen vastaava lääkäri Heidi Eriksen kertoo, että lohenpyynnin rajoittaminen on ennenkin vaikuttanut paikallisten jaksamiseen.
Luossabivddu ráddjen lea ovdalge váikkuhan báikkálaččaid eallimii.
Diibmá 33 proseantta Lappi guovllu 17-jahkásaččain oaččui biilavuodjinkoartta sierralobiin. Dál moadde jagi boares láhkaođastussii áigot dahkat nuppástusaid.
Njuorggáma čáziváldinbáikki áigot divodit dasgo báikki ráhkkanusat leat heittogat.
Dálvi ja árragiđđa leamaš Sámis vádjit guokte ceahki lieggasabbot go dábálaččat. Mátta-Suomas dálvi lei áibbas unnán lieggasut go gaskamearálaččat.
Pohjoisessa etätöistä pääsee nauttimaan rauhallisessa ympäristössä, jos vain netti ja puhelin toimivat.
Taat lii jo nubbe ihe ko Säämi máttááskuávdáá anarâškielâ lohheeh smiettih kielâiäláskittem koonstâid.
Saamelaisen korkeakoulun opiskelija Stigo Holm saa opintolainastaan anteeksi joka vuosi kymmenen prosenttia, mikäli jää työskentelemään Pohjois-Norjaan. Suomessa kokeilu Norjan mallin mukaisista helpotuksista aloitetaan mahdollisimman pian.
Sámi allaskuvlla studeanta Stigo Holm sáhttá jahkásaččat sihkkut logi proseantta eret studeantaloanas, jus báhcá orrut Davvi-Norgii.
Románaáššiid ráđđádallangotti spesiálaáššedovdi Janette Grönfors mielas lea váivi, ahte sosiála medias reagerejedje rasisttalaččat sisministeriija levgenávžžuhussii.
Utsjoen kunnassa on reagoitu sekä kauhulla että ymmärryksellä ehdotettuun Tenon lohenpyynnin kokonaiskieltoon.
Deanu luossabivddu ráddjen ii goittotge váikkut eará guliid bivdimii.
Aanaarlâš irâtteijee Anne Karhu-Angeli illood kilelis mađhâšem meerhâ čođâlditmist.
Davvin gáiddusbarggus beassá navddašit ráfálaš birrasis, juos fal neahtta- ja telefovdnaoktavuođat doibmet.
Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso toivoo, että valtio ottaa suositukset tosissaan.
Dán jagi fáddán davvisámegiela eatnigiela iskosis ledje vaššiságat, sátnefriddjavuohta ja vealaheapmi.
Gielddas lea dál barggu vuolde sierra ráhkadusnuppástusplána, mii galgá váldit beali dasa, mo guovllu ealáhusat besset dás ovddosguvlui.
Lohen pyynnin väliaikainen kielto koskisi sekä vapakalastusta että lohen pyyntiin tarkoitettuja kiinteitä pyydyksiä eli patoa, kiinteää verkkoa ja kulkutusverkkoa.
Oula-Antti Labba mielas lea buorre, ahte eamiálbmotjulggaštusa geavahit maid eará olmmošvuoigatvuođaid guoski áššiid oktavuođas.
Ohcejogas plánet temávahku, Anáris ráhkkanit ordnet Ijahis Idja -festivála mannu hámis ja Riddu riđđu lea juo almmuhan artisttaidge.
ON olmmošvuoigatvuođakomitea ávžžuha Suoma earet eará ovddidit sápmelašmeroštallama ja ráđđádallangeatnegasvuođa.
Jođi lea buoret go oru -dajáldat ovttastahttui luđiin ja dainnaláhkái Hildá Länsman ja Lávre Johan Eira vuittiiga dán jagaš Sámi Grand Prix -lávlungilvvu.
Čázis geahččalit váldit čájánasa otne maŋŋebárgga ja sáddejit laboratoriijadutkamii.
Sámegiela iskkus loahpaha dán giđa studeantaiskosiid gaskavahkko.
Gárasavvonlaš váhnen lea guoddalan Eanodaga gieldda ovttaveardásašvuođaáitardeaddjái, go gielda ii leat bastán ordnet sámegielat árrabajásgeassindoaimma su mánnái.
Vaikka kohtaamiset ovat jääneet vähemmälle, eivät ikivanhat perinteet katoa hetkessä. Kanssakäyminen noussee sen sijaan entistä arvokkaammaksi ihmisille.
Girji Jođašeaddji násti lea evttohassan mánáid ja nuoraid girjjálašvuođa bálkkašumi oažžun.
Norga lea evttohan ollásit gieldit Deanu luossabivddu boahtte gease heajos luossanáli dihtii.
Musihkkaovdanbuktimat čájehuvvojit videoin, eaige olbmot leat seamma sajis, muitala dáhpáhusa jođiheaddji Ol-Johan Gaup.
7.00–8.00 Yle Sámi iđit
7.30 Yle Ođđasat Sámis
8.00–10.00 Buorre Iđit Sápmi
10.30–11.00 Musihkkaboddu
14.00–14.30 Nuppádassátta (Ealli Arkiiva, Rohkos, Binna Bánna)
14.30–15.00 Musihkkaboddu
15.00–15.30 Dearvva! Tiõrv! Tiervâ!,
Ásllaga Á-Studio (vuossárggaid)
15.30–15.33 Yle Ođđasat Sámis
15.33–16.30 Dearvva! Tiõrv! Tiervâ!,
Ásllaga Á-Studio (vuossárggaid)
16.30–16.33 Yle Ođđasat Sámis
16.33–17.00 Dearvva! Tiõrv! Tiervâ!,
Ásllaga Á-Studio (vuossárggaid)
17.00–18.30 NRK Sámi veaigesátta
vu 10.00–10.30 Rohkos, nuppádassii ma 14.00–14.30
ma 10.00–10.30 Ellee arkkâdâh, nuppádassii ga 14.00–14.30
ga 10.00–10.30 Jie´lli arkiiv, nuppádassii du 14.00–14.30
du 10.00–10.30 Ealli arkiiva, nuppádassii be 14.00–14.30
be 10.00–10.30 Binna Bánna, nuppádassii vu 14.00–14.30
Vuossárgga diibmu 8.35 Yle TV2 -kanálas, Yle Areena siiddus Mánáide sámegillii ja Mánáid Areenas.
Mariannes lea hávski olgun. Kaazzi jie’llem: Agent Hertta. Hildá lodeh: Puškolodde.
Yle Ođđasat Yle TV1:s fas 17.8.2020 rájes juohke árgabeaivve diibmu 16.45.
Davviriikkalaš Ođđasat Yle TV1:s juohke árgabeaivve maŋŋit eahkedis.
Yle Ođđasat Sápmi rádios diibmu 7.30 ja 14.30 juohke árgabeaivve.
Yle Sápmi, Lehtolantie 2, 99870 Anár – Inari, sami.radio@yle.fi, +358 16 675 7500
Hoavda/Päällikkö Maiju Saijets +358 44 4210 917
Plánejeaddji buvttadeaddji/Suunnitteleva tuottaja (radio, tv) Kaija Länsman, kaija.lansman(a)yle.fi, + 358 44 421 1622
Neahttabuvttadeaddji/Verkkotuottaja Linnea Rasmus, linnea.rasmus(a)yle.fi, +358 40 6800 614
Dáppe gávnnat doaimmahusa oktavuođadieđuid / Täältä löytyvät toimituksen yhteystiedot
Yle Sápmi somes:
Facebook, Twitter, Instagram
#ylesápmi #ylesapmi
Tietoa meistä / About us / Yle Sámi birra
Suomeksi, In English, Sámegillii
Ealli arkiiva -neahttasiidu lea Yle Sámi vuorkáságaid guldalanbáiki. Sámi radio báddevuorkká máidnasiid beassa gullat maiddái radios.
Yle Sápmi sádde vuorkáprográmmaid sihke davvisámegillii, anárašgillii ja nuortalašgillii:
Ealli arkiiva - Pohjoissaamenkielinen Elävä arkisto
Ellee arkkâdâh - Inarinsaamenkielinen Elävä arkisto
Jie´lli arkiiv - Koltansaamenkielinen Elävä arkisto
Tän vuõlttõsrääidest ǩiõttʼtõõllâp säʹmmlai jieʹllem evakkomääʹtǩ mâŋŋa eeʹjjest 1945 tõn räjja, ko šõõddi serddmõõžž Čeʹvetjääuʹr da Njeäʹllem vuuʹdid eeʹjjest 1949. Puk vuäʹss kaaunak Yle Areenast Nuõrttsäämas-rääid vueʹlnn.
Väinn mâŋŋa 1/8 Lati Feodoroff
Väinn mâŋŋa 2/8 Nasti Sverloff
Väinn mâŋŋa 4/8 Ulla Savolainen
Väinn mâŋŋa 5/8 Pekka Fofonoff
Väinn mâŋŋa 6/8 Kauko Feodoroff
Dáppe gávdnojit buot Yle Sámi Areena-sisdoalut.